Pohdintaa sapattina 3.4.2026

 


Kuva: Vapahtajamme tyhjä Puutarhahauta aivan ns. Gordonin Golgatan vieressä.

Luemme uudelleen kuvan raamatunjakeet:

>>26 Ja heidän syödessään Yeshua otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: "Ottakaa ja syökää. Tämä on minun ruumiini". 27 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; 28 sillä tämä on minun vereni, Uuden Liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.<< Matt. 26:26-28 (Jes. 53:2-7)

>>1 Elohim puhui muinoin usein ja monin eri tavoin isille profeettojen kautta. 2 Näinä viimeisinä päivinä hän on puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka kautta hän myös on luonut maailmat *)3 Poika on Elohimin kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikka sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on istuutunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa.<< Hebr. 1:1-3 (Daniel 7:13-14, 18) *) Ja/tai 'aikakaudet'

Luemme lisäksi jakeet Jes. 53:2-7 ja Daniel 7:13-14, 18

Jes. 53:2-7
>>
2 Hän kasvoi Elohimin edessä niin kuin vesa, niin kuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. 3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Elohimin lyömänä ja vaivaamana, 5 mutta hän oli haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauhi, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.

6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Elohim heitti hänen päälleen kaikkien meidän syntivelkamme. 7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutaan avannut. Niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutaan avannut.<<

Daniel 7:13-14, 18

>>
13 Minä näin yöllisessä näyssä kuinka taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen. Hän saapui Ikiaikaisen luo, ja hänet saatettiin Ikiaikaisen eteen. 14 Hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, jolla ei ole loppua, eikä hänen kuningaskuntansa häviä... 18 Mutta Korkeimman pyhät saavat kuningaskunnan ja pitävät sen hallussaan ikuisesti - ikuisuudesta ikuisuuteen."<<


Pohtikaamme, että mitä todella näemme?

  Kun katsomme uskon silmin Vapahtajaamme hänen ollessaan kuolemankivuissa Golgatan ristillä, niin pohtikaamme, että mitä me todella näemme?

  Näemme järkyttävästi runnellun, kauttaaltaan mustelmille lyödyn, roomalaisella piikkiruoskalla ruoskitun haavoitetun ja verta vuotavan miehen, joka on vasta noin 33-vuotias. Mutta onko siinä kaikki? Ei todellakaan ole...

  Astukaamme lähemmäksi ja katsokaamme häntä silmiin. Näemmekö vain tavallisen ihmisen kasvot, vai jotain ainutlaatuista? Saamme katsoa ihmisen Luojaa, joka ei syytä meitä, vaan hänen kasvoiltaan loistaa pohjaton rakkaus ja anteeksiantamus! Hänen omien sanojensa mukaan hän oli olemassa jo ennen maailman luomista ja hän rakastui luomiinsa ihmisiin!

Pohtikaamme, että miksi hän joutui ristille?

  Hän itse sanoi tulleensa vapaasta tahdostaan maailmaan täyttämään Isänsä tahdon. Hän tiesi etukäteen joutuvansa järkyttävästi kärsimään suorittaessaan synnittömänä ja viattomana uhrikaritsana syntiemme sovituksen, jota kukaan muu ei voinut tehdä. 

  Hän otti ristillä kuollessaan pois maailman koko syntikuorman, minun ja sinun syntisi! Ne hän sälytti harteilleen ja vei mukanaan Tuonelan syvyyksiin. Hän sanoi juuri ennen kuolemaansa ristillä: "Se on täytetty!" Silloin Temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, kalliot halkeilivat ja monen pyhän ruumis nousi haudastaan ja ilmestyi monelle Jerusalemissa!

  Hän tiesi sen tosiasian, että ilman hänen uhrautumistaan koko ihmiskunta joutuisi syntiensä tähden kadotukseen, helvettiin! Mutta hän rakasti meitä niin paljon, että otti sen riskin, että epäonnistuessaan joutuisi itsekin kadotukseen. Saatana yritti monta kertaa saada Adonai Yeshuaa lankeamaan syntiin. Mutta Adonai Yeshua taisteli jalon taistelun ja oli kaikessa kuuliainen Pyhille Tanakhin Kirjoituksille! Hän taisteli Getsemanessa rukouksin niin ankaran taistelun, että hänen tuskanhikensä olivat kuin veripisarat, jotka valuivat maahan.


Yeshua HaMashiach taisteli ja voitti!

  Hän, Hyvä Paimenemme, saavutti kuollessaan ikuisen voiton sielunvihollisestamme Saatanasta. Hän taisteli meidän puolestamme ja voitti! Hän taisteli sinun ja minun puolesta ja saavutti voiton, jonka hän tahtoo lahjoittaa meille! Sen vakuudeksi hän nousi kuolleista kolmantena päivänä ristillenaulitsemisesta ja ilmestyi kaikille apostoleilleen ruumiillisessa muodossa ylösnousseena. Hänen käsissään, jaloissaan ja kyljessään olivat arvet, joita epäilevä Tuomas sai kosketella. 
Hän söi myös palan kalaa heidän nähtensä. Ennen taivaaseen nousemistaan hän ilmestyi vielä yhdellä kertaa yli 500:lle valitulleen.


Ihana muisto Israelista

  Olin vuonna 1977 Kibbutz Kiryat Anavimissa, Israelissa, vapaaehtoistyössä. Jouduin tilanteeseen, jossa minut 2 kk:n jälkeen yritettiin pakottaa raskaaseen ruumiilliseen työhön myös sapattina. Kieltäydyin siitä, koska olin jo ennen Kibbutziin menoa saanut selville sen, että saan viettää sapatit työtä tekemättä. Minulle näet luvattiin Karmel-yhdistyksen konttorissa Helsingissä, että saan viettää Israelissa sapatit lepopäivinä! Perustelu oli, että Israel on ainoa valtio maailmassa, jossa vietetään sapatit!

  Kieltäydyttäni työnteosta sapattina, jouduin kibbutzin johdon puhutteluun. He kysyivät, että rakastanko Juutalaisia? Vastasin, että totta kai, sillä enhän muuten olisi tullut sinne töihin. Kerroin, että rakastan kuitenkin heidän Elohimiansa enemmän kuin heitä ja tahdon olla kuuliainen Häntä kohtaan ja pyhittää juutalaisten sapatit levonpäivinä, koska Hän on itse neuvonut minua siihen. Olin näet 1970-luvun alussa rukoillut asiaa Häneltä ja Hän opetti minua pitämään Juutalaisten viikkosapatit.

  Kibbutzin johto päätti karkoittaa minut Israelista niin pian kuin mahdollista. Tulin hyvin murheelliseksi sydämessäni, sillä aikomuksenani oli toimia Kibbutzissa koko vuoden, mutta minut päätettiin karkoittaa jo reilun 2 kk:n jälkeen! Menin sen jälkeen huoneeseeni ja vuodatin murheeni Adonai Yeshualle. Hän tuli luokseni ja sanoi kolme kertaa samat sanat: Minä rakastan sinua! Koin joka kerta niin valtavan rakkauden, että pelkäsin hajoavani atomeiksi. Sanoin hänelle: Riittää jo Adonai, uskon sinuun!



Aiheeseen sopivia lauluja

Tiedoksi: Vapahtajamme oikea hebrealainen alkuperäisnimi on Yeshua HaMashiach HaNotzri




Olen laatinut nämä tutkielmat myös Englanniksi. Ne koostuvat valituista raamatunkäännöksistä ja niissä on erilaiset liitelaulut:

https://the-apostolic-faith.blogspot.com/2026/04/reflections-on-shabat-april-3-2026.html

PS. Voit tutustua linkistä elämäni mielenkiintoisiin vaiheisiin, sillä se on tähän asti ollut suurta seikkailua. On ollut menestystä ja vastoinkäymisiä. Adonai Yeshua on aina minua auttanut!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohdintaa sapattina 9.1.2026

Pohdintaa Sapattina 23.8.2025

Pohdintaa sapattina 14.11.2025