Pohdintaa Sapattina 22.9.2023



On suuri onnettomuus auringon alla, etteivät läheskään kaikki saa elää vanhoiksi ja harmaatukkaisiksi, vaan monet meistä joutuvat lähtemään ajan rajan tuolle puolen jo nuorina, jotkut jopa aivan vauvoina. On syytä muistaa sekin, että monelle ihmiselle on suuri vapautus jo nuorena siirtyä ajasta ikuisuuteen näkemästä tämän maailman pahuutta ja kokemasta tuskia. Siksi on hyvä tiedostaa, että jokaisen ihmisen elämä täällä ajassa on ainutkertaisen arvokas ja jokainen ihminen on Luojalle rakas!


Miten varmaa on varjelus?

  Jos olemme antaneet elämämme kokonaan Adonai Yeshualle ja hänen Pyhän Henkensä johdatettavaksi, niin hän itse, Yeshua meidän Luojamme, tulee pitämään meistä huolen koko maanpäällisen elämämme ajan. Sen jälkeen hän johdattelee meidät Paratiisissa iankaikkisen elämän lähteille, kuten Ilmestyskirjassa luvataan. Ilmestyskirja on Isä Elohimilta annettu opetukseksi ja lohdutukseksi meille kaikille Uuden Liiton pyhille.


Me vanhenemme ja käymme heikoiksi

  Tuon prosessin aikana meitä riisutaan taivaaseen muuttoa varten ja opetetaan ihan käytännössä, että olemme täysin riippuvaisia Luojamme avusta, jota hän vaikuttaa ja toteuttaa lähimmäistemme kautta. Monet meistä joutuvat viettämään maallisen elämänsä loppuajan joko omaishoidossa tai vanhushoitolassa. Niin kävi äidillenikin, joka sairastui dementiaan. Hän sai hyvän hoidon dementikkojen hoitokodissa, Ruotsin Borås'issa.

  Vanhetessamme opimme ymmärtämään sen, miten maailma on turhuutta täynnä ja pyrimme kätkemään pysyvät hengelliset aarteet sisimpäämme kuten psalmin 119 kirjoittaja, sillä näkyväiset aarteet ovat ajallisia, mutta näkymättömät ovat ikuisia. Lisäksi ahkeroimme hyvien tekojen teossa, sillä ne ovat kärsiville lähimmäisillemme tarpeellisia ja Luojallemme otollisia. Monet vanhetessaan sairastuvat vakavasti.

  Mielestäni arvokkain teko on kertoa uskosta osattomille lähimmäisillemme, miten he voivat pelastua. Olinkin juuri eilen eräässä luonnonkauniissa metsikössä, jossa tapasin kuntoradan varrella erään 81-vuotiaan vanhan miehen istumassa penkillä. Hän oli ulkoiluttamassa pojanpoikansa upeaa koiraa, Suomenlapinkoiraa, josta näet netistä poimimani kuvan tässä alla. Koira oli juuri tuon näköinen vekkuli ja leikkisä.



  Tuo mies oli monella tapaa fyysisesti hyvin sairas. Kuuntelin häntä, kun hän luetteli mitä kaikkia sairauksia hänellä parhaillaan oli ja lista oli pitkä. Lisäksi hänen vaimonsa oli jättänyt hänet, joten mies oli valmistettu kuulemaan pelastussanoman. Kerroin hänelle miten pelastutaan ja miten olin itse saanut tulla uskoon.

  Hän kuunteli tarkkaan ja sanoi, että oli kokenut usein selvää yliluonnollista apua ja johdatusta ollessaan rekkakuskina vuosikaudet Suomessa, Euroopassa ja Venäjällä. Kerroin kyseessä olleen suojelusenkeli, jollainen meillä kaikilla on koko elämämme ajan. Hän myönsi tehneensä paljon syntiä. Kerroin Adonai Yeshuan sovittaneen myös kaikki hänen syntinsä Golgatan ristille kuollessaan.

  Häntä mietitytti se, että Raamattuja on muutettu niin paljon niitä käännettäessä ja että on niin monia uskonsuuntia ja kirkkokuntia, jotka kiistelevät oppikysymyksistä. Neuvoin häntä antamaan elämä Adonai Yeshualle, hänen Luojalleen ja Lunastajalle, niin Yeshua opastaa hänet 'oikeaan oppiin'. Kerroin, etten ole kuulunut 36 vuoteen mihinkään kristilliseen seurakuntaan tai kirkkoon, koska Pyhä Henki on opastanut minua näkemään, miten paljossa ne ovat eksyneet pois apostolisista totuuksista.

  Hänen piti lähteä viemään koira pojanpojalleen joka oli tulossa töistä kotiin. Toivotin hänelle Korkeimman siunausta ja hän toivotti minulle samaa. Vien hänet omaisineen rukouksin Adonai Yeshuan eteen, jotta hän muistuttaisi häntä, miten kallisarvoinen on hänen etsikkoaikansa!


Psalmista 119 poimittua

  Olen äskettäin lukenut maraton-psalmia ties kuinka monennen kerran ja aina se virvoittaa vanhaa sydäntäni. Erityisesti minua puhutteli jae 130 (CJB:n mukaan ja siitä suomennettuna)
>>Sanasi ovat ovi, joka päästää
 valoa sisälle ja antaa ymmärrystä ajattelemattomille.<<

  Tuo sopii hyvin Adonai Yeshuan, Elohimin Sanan, opetukseen: Joh. 10:7-10
>>7. 
Yeshua sanoi heille vielä: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. 8. Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. 9. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu. Hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen."<<

  Ilman Adonai Yeshuan lahjoittamaa valoa, vaeltaisimme hengellisesti pimeydessä.
Lukekaamme hänen kallisarvoisia opetuksiaan ja olkoot ne kaikki sydämellemme katoamattomia aarteita!



Aiheeseen sopivia lauluja

Kanjonin Laulu

Täällä Pohjantähden alla

Matkalla Ikuisuuteen



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohdintaa Sapattina 12.7.2024

Tutkielma Sapattina 3.2.2023

Pohdintaa sapattina, 16.8.2024